Julkinen terveydenhuoltosektori on yksi aloista Suomessa, jolla on pulaa työntekijöistä. Erityisesti monet terveyskeskukset kärsivät lääkäripulasta. Lääkäriliiton selvityksen mukaan terveyskeskusten lääkäripula on pahentunut vuosien 2018 ja 2019 välissä. Esimerkiksi Kainuussa terveyskeskuksien lääkäripula on viimeisimmän mittauksen mukaan jopa yli 30 %. Miten julkinen terveydenhuoltosektori voi tavoittaa työtekijöitä? Miten työntekijät mieltävät julkisen terveydenhuoltosektorin työnantajana?

Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus gradustani. Kirjoitin gradun julkisen terveydenhuoltosektorin työnantajamielikuvasta, sillä halusin saada tietoa, miten potentiaaliset työntekijät mieltävät kyseisen sektorin työnantajana. Lisäksi halusin selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat julkisen terveydenhuollon houkuttelevuuteen työnantajana. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat. Tutkimus toteutettiin ennen koronakriisiä ja se saavutti noin 10 % kohderyhmästä. Tutkimuksen tulokset analysoitiin määrällisten ja laadullisten menetelmien avulla. Tässä postauksessa keskitytään laadullisiin tuloksiin.

Työnantajamielikuva ei ole selkeä

Työn tulokset osoittivat, että julkisen terveydenhuoltosektorin työnantajamielikuva ei ole yksiselitteinen tai selkeä, vaan päinvastoin. Tutkimukseen osallistuneiden mielikuvat jakautuivat selvästi positiivisiksi, negatiivisiksi tai ristiriitaisiksi. Positiiviset mielikuvat liittyivät muun muassa julkisen sektorin luotettavuuteen työnantajana. Työehtosopimuksen noudattaminen koettiin tärkeäksi ja luottamusta lisääväksi asiaksi. Lisäksi julkinen terveydenhuoltosektori miellettiin yhteiskunnan kannalta merkittäväksi toimijaksi, joka kantaa suurta yhteiskuntavastuuta.

Samaan aikaan julkisen terveydenhuoltosektorin ongelmaksi koettiin työn kiire ja hektisyys. Monet tutkimukseen vastanneet näkivät julkisen sektorin kärsivän resurssipulasta, joka lisää kiirettä. Tämän takia monet tutkimukseen osallistuneet olivat huolissaan työssäjaksamisesta julkisella sektorilla, mikäli työllistyvät sinne. Lisäksi julkinen terveydenhuoltosektori koettiin jokseenkin vanhanaikaiseksi esimerkiksi hierarkian ja johtamiskulttuurin suhteen.

Työnantajien väliset erot sektorin sisällä

Mielenkiintoista oli myös huomata, että julkisen terveydenhuollon toimijoiden välillä on suuria työnantajaeroja.  Esimerkiksi terveyskeskusten työantajamaine koettiin heikommaksi verrattuna erikoissairaanhoitoon. Tähän vaikutti se, että terveyskeskuksissa koettiin olevan pahempi työntekijäpula, joka lisää työn määrää ja kiirettä. Toisaalta tutkimukseen vastanneet toivat esille myös sen, että eri sairaanhoitopiirin, kuntien tai jopa yksiköiden välillä on suuria työnantajakohtaisia eroja. Esimerkiksi tutkimuksen tulosten mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri nostettiin erinomaiseksi työnantajaksi, kun taas Oulun kaupunki ei saanut työnantajana vastaajilta kehuja.

Mitkä asiat vaikuttavat työnantajan houkuttelevuuteen?

Tutkimuksesta selvisi myös syitä, miksi vastaajat halusivat tai eivät halunneet työllistyä julkiselle terveydenhuoltosektorille. Erityisesti mielenkiintoiset sekä monipuoliset työtehtävät lisäsivät julkisen sektorin houkuttelevuutta työnantajana. Lisäksi työtehtävät nähtiin haasteellisemmaksi mahdollistaen ammatillisen kehittymisen. Myös kollegoiden tuki koettiin paremmaksi julkisella sektorilla ja erityisen tärkeäksi nuorten lääkäreiden näkökulmasta.

Toisaalta julkisen sektorin ei koettu tarjoavan riittävästi joustavuutta esimerkiksi työaikojen ja lomien suunnittelun suhteen. Joidenkin vastaajien mielestä julkisen sektorin palkka ei ole riittävä työn vastuuseen nähden. Näin ollen työn joustavuutta ja parempaa taloudellista kompensaatiota arvostavat vastaajat halusivat työllistyä ensisijaisesti yksityiselle sektorille.

On mielenkiintoista huomata, että molemmilla sektoreilla on omat selkeät piirteensä, jotka houkuttelevat työtekijöitä. Näin ollen työntekijän ja organisaation välille syntyy oletettavasti parempi match. on hyvä, että molemmat sektorit voivat pyrkiä vaikuttamaan työntekijöidensä motivaatioon tarjoamalle heidän arvostamiaan asioita.

Lisää tietoa työnantajabrändäämisestä sekä brändäämisestä julkisella sekotorilla löydät gradustani. Työn employer branding osuus on keskittynyt erityisesti työnantajamielikuvaan ja -houkuttelevuuteen sekä niihin vaikuttaviin asioihin. Suosittelen lukemaan työn, mikäli olet kiinnostunut näistä aiheista! Työni tarjoaa myös tarkempia tutkimustuloksia julkisen terveydenhuollon työnantajamielikuvasta ja -houkuttelevuudesta sekä tietoa niihin vaikuttuvien muuttujien välisistä suhteista.

Löydät graduni osoitteesta http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005212090.pdf. Antoisia lukuhetkiä!